Kävelyllä Uenossa

Tokiossa on lukuisia hienoja helpotuksia tällaisen opiskelija-asukkaan (tai -turistin) elämän ja kukkaron helpottamiseksi. Yksi sellainen on Tokyo Metropolitan Area SGG Clubin (jossa SGG = Systematized Goodwill Guide) järjestämät ilmaiset kävelykierrokset Uenon ja Asakusan alueilla. Tänä kesänä toinen organisaatio, nimeltään Volunteer Free Walking Tour, aloitti ilmaiset kävelykierrokset keisarillisen palatsin alueella. Kolmas varsin miellyttävä ilmainen vaihtoehto kaupunkiin tutustumiseksi on varata itselleen henkilökohtainen opas, joka kierrättää ympäri kaupunkia päivän ajan täysin ilmaiseksi - ainoastaan oppaan joukkoliikennematkat ym. pienet kulut täytyy hänelle maksaa. Hommaa järjestää Tokyo Free Guide, jonka oppaista löytyy englanninkielentaitoisten lisäksi muutaman muun tärkeimmän kielen taitajia. Syy kyseisen kaltaisen toiminnan pyörimiseen on varmasti pitkälti siinä, että japanilaiset puhuvat keskimäärin aika onnetonta englantia, ja opastuksia pitämällä he saavat loistavan mahdollisuuden harjoitella kieltä normaaleissa kommunikointitilanteissa.

Aamupäivällä osallistuin SGG Clubin Ueno-kierrokselle. Ryhmässä oli itseni lisäksi yksi uusiseelantilaispariskunta ja yksi amerikkalaispariskunta. Kierros oli kokonaan Uenon suuressa puistossa, jonka paikalle joskus 1600-luvun alussa rakennettiin valtava temppelikompleksi suojaamaan kalastajakylä Edoa (nykyistä Tokiota) pahoilta hengiltä. Nykyisin temppeleistä on vain jokunen jäljellä, mutta paikalla on hieno puisto, jossa paikalliset näyttivät viihtyvän ja jossa sakuran (kirsikkapuiden kukinnan) aikana on suuria kansanjuhlia. Opas ystävällisesti myös opetti miten temppeleissä ja pyhäköissä tulee käyttäytyä oikeaoppisesti ja kertoi mielenkiintoisia tarinoita mm. suitsukkeenpolttamisen merkityksestä.

Kierroksen jälkeen lähdin mukana olleiden amerikkalaisten Alisonin ja Davidin kanssa keisarilliseen palatsiin. Itse palatsirakennus sijaitsi puutarhassa, joka on suljettu asiaankuulumattomilta, joten palatsialueella ei juuri ollut muuta nähtävää kuin puita ja muureja. Se oli kuitenkin miellyttävän rauhallinen ja hiljainen paikka keskellä Tokion jatkuvaa hulinaa. Iltapäivällä vein amerikkalaiset Ginzan exclusive-ostosalueelle ja opastin heidät läheiseen kabuki-teatteriin. He aikoivat viipyä Tokiossa vain 3 päivää ennen Indonesiaan lentämistä, joten heillä oli aikamoinen draivi päällä nähdä kaikki mitä Tokiossa on tarjolla.