Kirjoitusmerkkiviidakossa

Japaninkielen opiskeluun on tullut nyt vähän takapakkia, en ole pariin viikkoon edistynyt oikeastaan yhtään kirjoitusmerkkien opiskelussa. Japanissa käytetään kolmia eri kirjoitusmerkkejä, joten ihan helppoa ei täällä kielenopiskelu ole. Hiraganat on ehkä ne "aidoimmat" japanilaiset kirjoitusmerkit, ainakin sikäli että niillä kirjoitetaan tavallisia japanilaisia sanoja. Hiraganoissa on paljon pyöreitä viivoja, ne näyttää suunnilleen siltä kuin mitä tulee jos kolmevuotiaalle antaa kynän käteen. Katakanoilla kirjoitetaan vierasperäisiä sanoja, ja niitä olen yrittänyt opiskella. Tänään sain luettua sellaiset sanat kuin ka-t-to (cut) kampaamon hinnastosta, e-su-ka-ree-taa (escalator) metroaseman taulusta ja ka-ra-o-ke neonvalokyltistä. Katakanat on merkeistä yksinkertaisimman näköisiä, hyvin minimalistisia ja suoraviivaisia verrattuna hiraganoihin. Varsinaisesti en katakanaopiskelusta hyödy, sillä harva hyödyllinen sana kirjoitetaan katakanoilla (poikkeus esim to-i-re eli toilet). Valitsin kuitenkin katakanat hiraganojen sijaan ihan vaan siksi että ne näyttivät helpommilta, ja toki luetut sanat on helpompi ymmärtää, kun sanat ovat vierasperäisiä. Edellisten lisäksi on vielä Kiinasta lainatut kanjit, joilla sitten kirjoitellaan jotakin, mitä nyt sattuu huvittamaan (eli olen vailla tarkempaa tietämystä). Kanjeja näkee todella paljon ja merkit näyttää suorien viivojen sekamelskalta.

Kuukauden Japanissa oleskelun jälkeen osaan lukea noin 20 katakanamerkkiä, mikä on onnettoman vähän. Tästä huolestuneena kiikutin eilen töihin katakanamerkkitaulukon, jota kattelen aina kun katse harhailee jonnekin tietokoneruudun ulkopuolelle. Järjestely tuntuu olevan varsin tehokas ja yksinään tänään mulle jäi jo vahva haisu viidestä uudesta merkistä. Ehkä kuukauden päästä voin sitten siirtyä hiraganoihin ja voin alkaa tavata ravintoloissa menua.

Asiasta toiseen, nyt illalla tapasin taas Couchsurfing-porukkaa. Käytiin illallistamassa Shimo-Kitazawassa, joka on kaupunginosa keskeisimmän Tokion ulkopuolella mutta nouseva nuorten trendi- ja menomesta. Meitä oli porukassa yksi britti, joka on asunut 6 vuotta Tokiossa, edellisen japanilainen vaimo, kaksi kanadalaista matkaajaa ja yksi amerikkalainen, joka on asunut vuoden Etelä-Koreassa. Maistoin jotakin luumubrandya, joka on japanilainen hittijuoma ja joka oli varsin maukasta. Ihan menevää oli myös sake, ainakin parempaa kuin ne litkut mitä teekkareilla on ehkä joskus harvoin tapana nautiskella.