Alien hiphei

Eilen musta tuli virallisesti Japanin asukas, kun sain työviisumini viimein kuntoon, passin takaisin haltuuni ja kävin rekisteröimässä itseni alieniksi asuinalueeni virastossa. Varsinaista alien registration -korttia joudun odottelemaan vielä pari viikkoa, mutta nyt mulla on kortinkorvikkeena paperi, jolla voi tehdä kaikenlaisia ihmeitä kuten avata pankkitilin ja todistaa poliisille että on maan asukas.

En ymmärrä miten ne palkkaavat virastoon ulkomaalaisten rekisteröintitiskin taakse ihmisiä jotka eivät puhu englantia. Onneksi mulla oli Morita-san mukana tulkkaamassa. Alienihakemukseni käsittelyn aikana ehdin tutustua Shinagawa Newsiin eli asuinalueeni uutislehtiseen, josta bongasin japanin kielen iltakurssit. Hinta olisi vain 7000 yeniä eli n. 45 euroa 40 tunnin opetuksesta, mikä ei kuulosta kovin pahalta.

Eilen kävin myös avaamassa pankkitilin, jotta joskus saisin vaikka rahaakin. Pankki oli vähän eri tasoa kuin Suomen pankit, siellä ei ollut jonoja eikä kiireisiä pankkivirkailijoita, vaan viihtyisä loungemainen odottelutila ja vain kaksi operointitiskiä, johon pääsi suoraan asioimaan jonottamatta. Mukanani oli Noha eli se egyptiläis-amerikkalainen harjoittelija, joka kysyi saisiko mistään vettä, ja sitä tuotiin hetken kuluttua tarjottimella pullollinen.

Suurin osa asioista tuntuu Japanissa toimivan hyvin, mutta pankkien kanssa näyttää kyllä olevan aikalailla säätämistä. Ainakaan tuossa lähipankissa ei ole yhtään käteistä, joten sieltä ei voi nostaa rahaa. Millainen pankki on pankki jossa ei ole käteistä, en ymmärrä. Sain sentään itse valita pankkikorttini värin yli 30 vaihtoehdosta, mikä oli varsin luksusta verrattuna siihen että Suomessa jännittää minkä värinen rumilus postissa kortin uusimisen yhteydessä tulee. Pankkitilin operointi kestää kuitenkin vielä viikon, ja sitten firma lusmuaa toisen viikon, joten saan vihdoin lisää rahaa vajaan kahden viikon päästä. Jee!