tiistai 23. syyskuuta 2008

Soulin eksotiikkaa

Koreat tuli ja meni. Käteen jäi hämmennystä, kaaosta, palatseja ja kimchiä, sekä liikaa Korean woneja eli paikallista rahaa.

Soul muistutti hirveän paljon Pekingiä. Kaupungissa oli sekaisin moderneja pilvenpiirtäjiä ja hehkuvia ostosalueita, sekä vanhoja palatseja ja perinteisiä ulkoilmamarketteja, joissa myytiin kaikkea kankaista kumilenkkeihin ja paikalliseen ruokaan. Hintataso oli Tokiota halvempi, mutta ei mitenkään merkittävästi vaatteiden osalta, ellei halunnut marketeilta ostaa sekunda-Pradaa ja -Guccia. Julkinen liikenne oli kuitenkin huomattavasti halvempaa ja takseistakaan ei kuulemma olisi köyhtynyt kovin paljoa, ruokaa sai ehkäpä noin 20% Tokiota halvemmalla. Kahdessa päivässä oli kuitenkin aika hankala tehdä valistunutta analyysia yleisestä hintatasosta, joten kukin käyköön itse tekemässä omat päätelmänsä.

Me tavattiin yksi Couchsurfing-heppu joka ystävällisesti pyöritti meitä Soulissa yhden päivän ajan. Ilman niitä arvokkaita vinkkejä oltaisiinkin oltu melkoisen hukassa, sillä meidän etukäteisvalmistelut jäi vähän vajavaisiksi. Katseltiin presidentin palatsia ja muita hienoja pytinkejä ja maisteltiin paikallisia herkkuja kimchiä eli kiinankaalia tulisessa soosissa sekä ginseng-teetä, jonka salaisen aseen eli ginsengin pitäisi olla terveellistä ja etenkin mieskuntoa parantavaa.

Toisena päivänä pyörittiin marketeilla, eksyiltiin, etsittiin kuumeisesti hangwaa eli korealaisia keksejä tuliaisiksi toimistoon ja erityisesti ihmeteltiin aamuviiteen auki olevia tavarataloja ja 24h vuorokaudessa pyörivää markettia. Tavattiin yksi nuori suomalaisraukka joka on kolmen kuukauden työpaikkavaihdossa Soulissa ja puskee 12-tuntista päivää töissä. Maassa maan tavalla, kuulemma.

Korealaista ruokaa leimaa tulisuus ja itsetekemisen riemu, kun pöydät on varustettu grilleillä ja ruokansa saa itse kokata. Japanilaiset sunnuntaimatkailijat saapuu Souliin pikavisiiteille itsegrillatun lihan himoisina, mutta meiltä jäi sellaset testaamatta. Me grillattiin tulista (yllätys) mustekalaa ja oli oikein herkkua.

Muita jännittäviä kohteita oli Soulin yliopisto (yksi niistä noin miljoonasta), jonka College of engineeringiä (oli ruma) ja urheilustadionia (oli hieno) käytiin kuikuilemassa. Lisäksi seikkailtiin lemmikkieläinkaupoille omistetulla kadulla ja katteltiin kurttuisia koiria aivan liian pienissä häkeissä. Yöllisellä bussiajelulla ajeltiin Soulin keskellä olevalle kukkulalle ja ihailtiin kaupungin valomerta.

Temppeli ja vahdinvaihtoseremonia tjsp.

Perinteisessä korealaistalossa oli parhaillaan mainoskuvaukset käynnissä.

Marketin ruokavalikoimaa. Huomatkaa halkaistu sianpää oikealla - se töpseli on kärsä.

Aiheesta mystinen Pohjois-Korea lisää ensi jaksossa.